Syksyn valmennusseminaarissa keskustellaan ”suomalaisurheilijoiden kansantaudista”

Jämin seminaarin järjestäjät haluavat kiinnittää huomiota suomalaisurheilijoiden levon ja rasituksen tasapainoon. Kuvituskuva. Kuva: NordicFocus

Jämin seminaarin järjestäjät haluavat kiinnittää huomiota suomalaisurheilijoiden levon ja rasituksen tasapainoon. Kuvituskuva. Kuva: NordicFocus

Kestävyysvalmennuksen kokenut kuusikko näkee suomalaisurheilijoiden suurimman ongelman olevan levon ja rasituksen suhteen hallinta.

Jotta ongelmista puhuminen ei jäisi toteamisen ja syyttelyn tasolle, päättivät valmentajat Asko Uurasjärvi, Heikki Pusa, Antti Autio ja Erkki Knuuttila, entinen huippuhiihtäjä ja nykyinen fysioterapeutti Annmari Viljanmaa sekä Tampereen yliopistossa professorina työskentelevä ja innokkaasti kestävyysurheilua seuraava Lasse Koskinen pistää pystyyn valmennusseminaarin.

‒ Levon ja rasituksen vääristynyt suhde johtaa usein hermo-lihasjärjestelmän ylirasitustilaan, joka tuntuu olevan suomalaisten urheilijoiden kansantauti, tiivistää Erkki Knuuttila.

Levon ja rasituksen suhteesta keskustellaan Jämillä syys-lokakuun vaihteessa, 30.9.‒1.10.2017. Knuuttila toivoo seminaariin kaikenlaisia osallistujia eri kestävyyslajien edustajista, urheilijoista valmentajiin ja vanhempiin. Vaikka puhutaan urheiluvalmennuksesta, voi samoja oppeja soveltaa työelämään ja elämänhallintaan muutenkin, joten kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Knuuttila nimittäin näkee ongelman olevan syvällä nyky-yhteiskunnan ajattelumalleissa, eikä vain urheilun alueella:

‒ Kaikilla elämän alueilla arvostetaan nopeutta ja tehokkuutta. On kiire saada tulosta tehdyksi ja se näkyy myös urheilussa. Ajatellaan, että jo nuorten sarjoissa pitäisi tehdä kovia tuloksia, vaikka näin ei todellakaan ole. Kestävyyslajeissa ei saa olla kiire.

Jämille ajatuksia ja kokemuksia vaihtamaan

Jämin seminaariviikonloppuna luvassa ei ole tutkimustuloksia eikä valmiita ohjeita, vaan kokemuksellisia ja pohdiskelevia alustuksia. Esimerkiksi Lasse Koskinen kertoo kuusituntisesta automatkasta Odd-Björn Hjelmesetin kanssa. Annmari Viljanmaa puolestaan avaa harjoittelussa tehtyjen muutosten kautta tapahtunutta harppausta uudelle tasolle: hän teki läpimurtokautensa 30-vuotiaana sijoittuen Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 15 kilometrillä seitsemänneksi ja Holmenkollenin 30 km maailmancupin kilpailussa toiseksi.

hjelmesetLaihoNFKaikenlaista ehtii kysellä, kun matkustaa Odd-Björn Hjelmesetin kanssa kuusi tuntia autossa. Lasse Koskinen kertoo oppimastaan Jämin seminaarissa. Kuva: Aapo Laiho/NordicFocus

Järjestäjät toivovat viikonlopulta hyviä keskusteluja, joita voidaan käydä koko porukalla ja pienemmissä ryhmissä. Jotta aikaa on tarpeeksi, päätettiin järjestää yön yli kestävä kokoontuminen.

Seminaari on osa projektia, jossa Jämistä rakennetaan kestävyyslajien aluevalmennuskeskusta. Projektin vetäjänä toimii Asko Uurasjärvi. Hän näkisi seminaarissa mielellään nuorten urheilijoiden valmentajia ja vanhempia, vielä aivan erityisesti valmentajina toimivia vanhempia.

‒ Asia on tärkeä erityisesti nuorten kohdalla, että voitaisiin välttää karikot ja niin moni ei lopettaisi vain siksi, että levon ja rasituksen suhde ei ole hallinnassa, Uurasjärvi sanoo.

Kehon kunnioitus urheilussa -kirjan kirjoittanut Antti Autio toivoo seminaarin voivan herätellä ihmisiä näkemään, miten yksinkertaisista asioista lopulta on kyse.

‒ Valmennus menee aina vain yksityiskohtaisemmaksi, mutta tarkoittaako se parempaa valmennusta? Voiko olla, että ennen tehtiin joitakin asioita paremmin sekä valmennuksessa että harjoittelussa? hän pohtii.

Yhtenä suurena erona suomalaisen kestävyysjuoksun huippuvuosikymmeniin ja samalla syynä levon ja rasituksen suhteen muutokseen on seminaarin järjestäjien mukaan tehoharjoittelun lisääntyminen. Samalla matalatehoinen huoltava, palauttava ja samalla kuitenkin tärkeitä ominaisuuksia kehittävä liikkuminen on vähentynyt huolestuttavasti.

flunssaSeminaariin toivotaan osallistujia kaikkien kestävyyslajien parista. Kuva: kestävyysurheilu.fi

Hyvinvoiva keho kehittymisen edellytys

Kaikissa kestävyyslajeissa on harjoiteltava paljon ja kovaa. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, jos palautuminen ja harjoittelun ohella elämän muiden osa-alueiden kokonaisuus ei ole kunnossa. Knuuttilan mukaan juuri siksi harjoitusmäärät ovat yleisellä tasolla laskeneet takavuosista. Hän pohtii levon ja rasituksen suhteen probleeman kuulostavan yksinkertaiselta, mutta myöntää, että sitä se ei ole. Oikea suhde on löydettävä jokaisen urheilijan kohdalla erikseen.

‒ Jokainen urheilija on erilainen yksilö, eikä kellekään löydy valmista mallia tiedekirjoista. Valmentaja on tärkeässä roolissa kokonaisuuden hallinnan saavuttamisessa, Knuuttila muistuttaa.

Aution ja Knuuttilan näkemykseen mukaan Suomessa liian moni urheilija on koko ajan väsynyt ja jumissa, vaikka harjoittelun pitäisi tuntua hyvältä. Kehittymisen edellytys on hyvinvoiva keho ja mieli.

‒ Toivottavasti seminaarin kautta voisimme herätellä ajatuksia ja auttaa ihmisiä huomaamaan, ettei harjoittelu ole vaikeaa ja monimutkaista, kun vain tehdään oikeita asioita, toivoo Autio.

Seminaarin esite ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Jämin valmennuskeskuksen sivulta.

- Outi Hytönen


Premiumsport.fi

JÄMI147

inov 8 alapanoraama